perjantai 19. heinäkuuta 2013

Kaasu-uunissa onnistuu karppi piirakka ja epäonnistuu karppi porkkanakakku

Huomenna suunnataan poikaystävän & hänen äitinsä kanssa pienelle reissulle läntisempään Suomeen. Matka taittuu autolla ja jotain evästä olisi mukava olla. Koska kaikki matkalaiset syövät samoja ruokia, eväiden tekemiseen ei tarvitse uhrata turhaan mietintä-/tekoaikaa. Tällä kertaa oli kuitenkin myös erityisesti huomioitava raaka-aineiden luontainen gluteenittomuus.

Ensimmäiseksi ahkeroin munapohjaisen piirakan parissa.












Tein piirakat suoraan pieniin piirasvuokiin. Näin ne olisi helposti syötävissä kokonaisina, kuin pienet pitsat konsanaan! Resepti on alunperin Karpin keittokirja 2:sta, mutta olen sitä hieman muokannut omaan makuuni sopivaksi!

Helppo & Nopea piirakka

Perusainekset: 
(näillä määrillä sain kuusi tuommoista pienehköä piirakkaa, eli yksi isompi)

6 munaa
n. 1 rkl soijajauhoja
(loraus kermaa)
mausteita oman maun mukaan
juustoraastetta niin paljon kuin sielu vain sietää!

+ mitä ikinä mieleen juolahtaa täytteiden suhteen! Olen varioinut tätä monella täytteellä; kinkulla, jauhelihalla, salamilla, tonnikalalla ja näiden yhdistelmillä. Kertaakaan en ole onnistunut tekemään mitään katastrofaalista!

Kananmunat, soijajauho ja kerma sekoitetaan ja lisätään mausteet. Kerman laitoin sulkeisiin, koska tänään unohdin sen omasta seoksestani (mikä ihme siinä on, että nykyään unohdan aina jonkun vaiheen tai ainesosan???) eikä maussa ollut mitään valittamista.

Juustoraastetta käytin piirakoihin yhteensä 150g, eli yhden pussillisen. Sekoitan siitä noin puolet  munaseokseen, jonka sitten kaadan voideltuun piirasvuokaan. Munaseoksen päälle heitellään täytteet ja lopuksi vielä kruunaan juustoraasteella.

Uunissa viihtyy n. 200-225 asteessa niin kauan, että pinta alkaa olla kauniisti ruskistunut. Kaasu-uuni taas hieman hankaloittaa toimintaa, joten tarkempaa aikaa en osaa arvioida!


Käytän itse reilusti voimakasta juustoraastetta, sillä en niin välitä vahvasta kananmunan mausta. Tästä syystä en myöskään yleensä voitele vuokia, sillä rasvaa on riittämin piirakan irroittamiseen.
Plussaa piirakka saa pelkästään sen monipuolisuudesta, vain mielikuvitus on rajana täytteiden suhteen!

Lopputulos oli jälleen kerran niin herkullista, että kaksi piirakkaa hävisi napaan alta aikayksikön... Huomenna aamulla tarkoitus oli leipasta vielä täytetyt mantelileivät reissuun, mutta näemmä täytyykin tehdä uusi satsi piirakoitakin! Poikaystäväkin tulee kohta pitkän päivän jälkeen kotiin, joten hänelle varmasti piirakoista pari maistuu! Onneksi on helppo ja nopea resepti!

~*~*~*~

Sitten... luvassa se päivän "ei niin onnistunut suoritus". Reseptissä ei siis ollut mikään vialla, tuotos ei sen vuoksi ollut vähällä päätyä roskakoriin. Syytän vain ja ainoastaan uunia! (Kokissakaan ei siis mitään vikaa!) En ole kaasu-uunilla vielä uskaltautunut kakkuja tai muita leivoksia kokeilemaan, eikä neitsytmatka siltä osin onnistunut täydellisesti. Mutta virheistä oppii! Kunpa vain keksisin ratkaisun siihen, etteivät kaikki palaisi pohjasta pidemmän kypsytyksen aikana.. :/



(resepti on Sannin Karkkipäivä-blogista bongattu)

Pohjaan:

1 kananmuna
3 rkl makeutusta
0,5 dl kermaa
40 g voita
1/2 tl ruokasoodaa (itse käytin leivinjauhetta, ja sitä siis reilummassa suhteessa)
0,5 dl mantelijauhetta
0,5 dl hasselpähkinäjauhetta
maun mukaan kanelia
maun mukaan kardemummaa
(ripaus inkivääriä)
n. 1,5 dl porkkanaraastetta
(lisäsin itse vielä hieman psylliumia)

Kuorrutukseen:

Philadelphiaa
Tilkka kermaa
Maun mukaan makeutusta
tilkka sitruunamehua

Vatkaa muna ja makeutus vaahdoksi. Sulata voi ja sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää munavaahtoon vuorotellen voi, kerma ja kuivat ainekset sekä porkkanaraaste. Levitä voideltuun ja mantelijauhotettuun vuokaan. Paista 175 asteessa n. puoli tuntia.


Yhdistä kuorrutuksen ainekset ja levitä jäähtyneen kakun päälle.

AVOT, herkullinen kakku on valmis!


Mutta minullahan ei ihan käynyt näin onnekkaasti. Kun olohuoneeseen tulvahti pieni kärähtäneen kakkupohjan käry, pelkäsin totisesti pahinta. Kakku oli mustunut reunoilta (ja mitä ilmeisimmin pohjasta), mutta oli raa'an tutiseva vielä keskeltä. Annoin sen vielä hetken kypsyä, silläkin riskillä, että se palaisi pahemmin. Lopputulos on melko "löllö", kuitenkin kasassa pysyvä, TODELLA kostea kakku. Yhtäkaikki se maistuu hyvältä!

En ole tuorejuustokuorrutuksen ylin ystävä, vaan vannon sulatejuuston nimeen. Koska pohja oli niin pehmeä ja mehevä, en kokeillut, miten se olisi sulatejuustoa kannatellut. Siispä tyydyimmä tuorejuustoon tällä kertaa! Ja sitä kyllä meni aika reiluustikin, ehkä n. 150 grammaa!


~*~*~*~

Mitäpä tästä opimme? Kaasu-uuni ei totta totisesti toimi sähköuunin lailla.... Valitettava fakta! Eipä auta muuta kuin käydä hyvien hermojen kanssa toimintaa harjoittelemaan!


<3: Karppityttö

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti