perjantai 2. elokuuta 2013

Hiljaiseloa

Viime viikonlopun riennot aiheuttivat useamman päivän kestäneen kokovartalopuudutuksen. Toimintaa aivoissa alkoi havata keskiviikkona iltapäivästä ja nyt perjantaina klo 14:31 voi vihdoin sanoa, että olo on taltutettu. Mikä meihin fiksuihin suomalaisiin menee kännissä?

Eipä voi paljon kehua kyllä saavutusta. Huvittavinta kuitenkin on, että sunnuntain olotilan perusteella en olisi voinut kuvitellakaan maanantaina herävääni zombiena. Työpäivät ovat menneet vähintäänkin puoliunessa ja rehellisesti sanottuna minulla ei ole aavistustakaan, mitä tein maanantaina taikka tiistaina työpäivän jälkeen?

Olen kuluneen viikon aikana syönyt vähemmän kuin tavallisesti yhtenä päivänä. Ruokahalu ei ole vieläkään palannut ennalleen... Ehkä ensi viikolla. Tällä hetkellä kyllä jääkaappikin ammottaa tyhjyyttään, sieltä ei saisi taiottua edes yhtä päivällistä!

Asiasta löytyy kuitenkin myös positiivista. Hiivakuuri on selvästi vähentänyt hiivan kasvua elimistössäni. Huomasin tämän alkoholin vaikutuksessa. Perjantaina naukkailin huomattavasti enemmän, mitä alunperin tarkoituksena olin. Tämä johtui lähinnä siitä, että "pienen hiprakan" aikaansaaminen vaati tuplamäärän väkiviinaa kuin aiemmin. Olen kuluneen vuoden aikana kuluttanut ennätyksellisen vähän alkoholia. Ensisijaisesti siksi, että viime vuoden lopulla huomasin, ettei alkoholi sopinut keholleni. Useat pieniksi "tissutteluiksi" tarkoitetut illat muuttuivat osaltani pahimman luokan örvellyskerroiksi. Pelkäsin tyystin menettäneeni kontrollin alkoholin suhteen. Aamulla edellisillasta mitään muistamattomana olin varma, etten kumonnut kuin muutaman miedon ja ehkä pari terävää kitaani. Silti jo yhdeltätoista illalla minut saatettiin taksiin ja heräsin enemmän/vähemmän iloisena sängystäni.

Poikaystävänikin huolestui jo näistä kerroista. Aluksi hänen oli vaikea uskoa väittämiäni siitä, etten ollut juonut litratolkulla kirkasta. Hän punnitsi jo tyrmäystippa-vaihtoehtoa, mutta fiaskoiltojen seuratessa toisiaan sekin jäi pois laskuista. Niinpä päätin lopettaa alkoholin käytön kokonaan.

Hiivasyndroomaan tutustuessani törmäsin monesti väittämään, että hiiva voi heikentää alkoholinsietokykyä. Minulla on nuoresta asti ollut "hyvä viinapää" ja teinivuosina ihmettelin, miten toiset alkoivat hihittämään jo ensimmäisen siiderin puolivälissä. Olisiko hiiva siis tosiaan vaikuttanut kehooni näin paljon?

Viime viikonlopun jälkeen voisin sanoa, että kyllä hiivalla oli vaikutusta sietokykyyni. En kärsinyt muistinmenetyksistä, en voinut pahoin, en örveltänyt jne. Humalahakuiseltahan tämä nyt saattaa vaikuttaa, mutta on minulle helpotus, ettei tarvitse jatkossa istua illanistujaisissa kuivin suin!

Positiivista oli myös huomata, että ruokatavoissa on totisesti tapahtunut muutoksia. Ennen ahmimme alituiseen poikaystävän kanssa järkyttäviä annoksia ruokaa ja tilannehan riistäytyi krapulapäivinä aivan käsistä. Nyt pärjäsin yllättävänkin pienillä aterioilla ja lisäksi vältyin siltä mielettömältä "mättöhimolta" darrapäivinä.

Kyllä saa taas ylistää hiivakuurin tehoa! Ja ainakaan toistaiseksi viikonlopun humputtelu ei ole kostautunut, eli hiiva ei ole oireillut. Viikonloppu itseasiassa olikin tietynlainen "testi". Jos sen myötä olisi heti alkanut oireita palautua, olisin tiennyt, ettei pieniäkään repsahduksia voi tehdä ainakaan lyhyen ajan sisällä.

Palaan asioihin, kunhan vihdoin pääsen taas ruoanlaiton makuun!

<3: Karppityttö

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti